Menetelmät ja lannoitteet

Oikean lannoitusmenetelmän valinta

Kivennäismaiden männiköissä voidaan lannoitus toteuttaa maa- tai lentolevityksenä, ympäristön ja maaston mukaisesti. Jos kohde on esimerksi suosaarekkeessa tai suuren ojan takana, ei metsätraktorilla välttämättä voida kulkea varastopaikalta lannoitettavalle kuviolle. Tällöin kyseeseen tulisi lentolannoitus helikopterilla. Harventamattomat tai ahtaat kohteet ovat luonnostaan lentokohteita.

Kivennäismaiden kuusikoissa tulee kyseeseen lähinnä lentolannoitus. Kuusella on juuristo lähellä maanpintaa, ja metsätraktorin teloissa olevat ketjut aiheuttavat vaurio- ja lahoriskin. Hakkuussa samaa ongelma ei ole, sillä hakkuutähteillä saadaan suojattua maa ja juuristo tehokkaasti. Lannoituksen yhteydessä puustoa ei yleensä harvenneta, eikä siten latvusmassaa ole käytettävissä suojaamaan.

Sekapuustoisilla kohteilla levitysmenetelmän valintaan vaikuttaa valtapuulaji sekä maapohja. Koivulla sekä männyllä juuret ovat syvemmällä, kuin kuusella.

Oikean lannoitteen valinta

Tuhkaa turvemaille ja kemiallisia kivennäismaille -tämä nyrkkisääntö on hyvä pitää mielessä. Tuhkalannoitteet ovat joko rakeistettuja ja usein samalla ravinnetasapainotettuja tuhkia tai maalevityksenä käytettävää irtotuhkaa. Kemiallisilla lannoitteilla tarkoitamme typpilannoitteita ja myös boorinpuutokseen kehitettyjä boorilannoitteita.

Turvemaiden tuhkalannoitteissa rakeistettuja tuhkia voidaan levittää lentolevityksenä sekä maalevityksenä. Rakeistamatonta itsekovetettua tuhkaa voidaan levittää maalevityksenä. Rakeistamattomissa tuhkissa on paljon eroja riippuen voimalan tyypistä ja tuhkan pois-oton toteutuksesta. Kaikkien voimaloiden tuhkia ei voida hyödyntää.

Tuhkalannoitteina voidaan käyttää puun ja turpeen tuhkai, mikäli raskasmetallipitoisuudet ovat riittävän alhaiset. Tutkimusten mukaan raskasmetallit eivät kerry marjoihin tai sieniin, joten luonnontuotteiden keruuta ei ole syytä rajoittaa tuhkalannoitetulta alueelta. Puun ja turpeen tuhkien ravinnepitoisuudet poikkeavat toisistaan ja polttosuhde vaikuttaa tuhkan kokonaisravinteisuuteen. Ravinteisuus puolestaan vaikuttaa käytettävään lannoitemäärään, kuinka monta tonnia tarvitaan hehtaarille riittävän ravinnelisän saamiseksi.

Kivennäismaiden typpilannoitteissa on käytössä muutamaa erilaista lannoitetta. Läntisessä Suomessa ei yleensä ole boorinpuutoksia, toisin kuin Itä-Suomessa. Näin ollen rannikolla voidaan usein käyttää puhdasta typpilannoitetta ja nelostien (valtatie 4) itä puolella on hyvä käyttää booria sisältäviä lannoitteita. Pienikin määrä booria typpilannoitteessa riittää ylläpitämään riittävän booritason lisääntyneestä kasvusta huolimatta. Kasvuhäiriöitä saattaisi ilman typpilisää syntyä. Männiköillä ei usein ole tarvetta kiinnittää huomiota booriin, mutta kuusikoiden lannoitteeksi on hyvä valita hieman enemmän booria sisältävä kasvulannoite.

Ravinnepuutteet

Tiettyjen ravinteiden puute aiheuttaa erilaisia kasvuhäiriöitä. Jos epäilet ravinnepuutetta, on varmin keino on ottaa neulasanalyysi puiden lepokaudella. Kokenut metsäammattilainen voi tunnistaa ravinnepuutteen. Ravinnepuutteen oikaisemiseen ainoa keino on terveyslannoitus.

Typen puutos

Kellanvihreä – keltainen yleisilme neulasissa. Heikko kasvu, neulaset lyhyitä ja hentoja. Puutoksesta aiheutuva kloroosi johtuu viherhiukkasten vähenemisestä.

Fosforin puutos

Värioireet harvinaisia ja vaikeasti tulkittavia. Pituuskasvu on vähäistä ja kasvaimet ovat mutkaisia sekä ohuita. Ojitetuilla turvemailla fosfori on yleisimmin puuston kasvua rajoittava tekijä.

Kaliumin puutos

Esiintyy lähinnä turvemailla. Kasvu alenee vasta puutoksen ollessa ankara. Neulasten kellertävä väri, havaittavissa selvimmin elokuulla ja syksyllä. Männyllä neulasten kärkiosissa ja kärkiosien neulasissa. Puutos aiheuttaa kärkisilmujen kuoleista turvemaiden männyillä. Puute on yleisintä nevaisilla, ojitetuilla soilla. Kuusella vuotta vanhemmat neulaset ovat kellertäviä tai täysin keltaisia, uudet neulaset ovat vihreitä tai huomattavasti vihreämpiä. Puutos erottuu alikasvoskuusista paremmin kuin männystä ja koivusta samalla paikalla.

Boorin puutos

Aiheuttaa vakavia kasvuhäiriöitä. Neulaset paksuja ja pitkiä. Latvan vaihtoja ja silmukuolemia, kärkisilmuja syntyy useita. Puut pensastuvat ja saavat luutamaisen ilmeen latvan.