Ympäristön huomiointi

Ympäristö ja sen huomiointi on meille tärkeää. Ilman ravinteita eivät puut kasva terveinä ja vastustuskykyisinä erilaisia tuhoja vastaan. Toisaalta väärässä paikassa ollessaan ravinteet aiheuttavat ongelmia. Muun muassa ravinnepäästöt vesistöihin on syytä minimoida. Suomessa on paljon vesistöjä sekä pohjavesiä, jotka tulee huomioida lannoituksessa suunnitteluvaiheesta lähtien. Alle olemme koonneet tärkeitä huomioitavia asioita, jotka on hyvä meidän jokaisen sisäistää lannoituskohdetta valitessa ja töitä suunnitellessa.

Sertifikaatit vaikuttavat myös lannoitusten suunnitteluun sekä toteutukseen, joten toteutamme hankkeet aina metsänomistajan noudattaman sertifikaatin uusimpien määritysten mukaan.

Metsän muu käyttö

Metsänlannoitus ei vaikuta muuhun metsien käyttöön juurikaan. Marjojen poimiminen on turvallista lannoituksen jälkeen, kunhan suoranaisesti lannoitetta ei päädy poimittavaksi. Monesti kuultu väite tuhkalannoituksen raskasmetallien kertymisestä marjoihin on kuopattu, eikä näin ollen ole tarvetta välttää sienten tai marjojen poimintaa[lähde: Luke – Tuhkalannoituksen metsävaikutukset]

Hiilensidonnasta

Puuston kasvaessa puustoon sitoutuu hiilidioksidia. Mikäli kasvu paranee 14-20 m³/ha per lannoituskerta, jokainen kuutio puuta sitoo hiilidioksidia 1-1,5 m³, päästään jo aikamoiseen hiilensidontaan pelkällä lannoituksen tuomalla lisäkasvulla. Metsää lannoittamalla ilmakehän happipitoisuus nousee parantuneen kasvun myötä.

Vesiensuojelu ja suojelualueet lannoituksessa

Me jätämme aina lannoittamattoman suojavyöhykkeen vesistöihin. Kohteesta riippuen myös lannoittamattoman alueen leveys vaihtelee. Saamme jokaiselta levitysalueelta levityskoneen (helikopteri/metsätraktori) GPS-sijainnista tallennetun ajourapiirron. Helikopteri tallentaa levittimen käynnissäolevat sijainnit, metsätraktori koko kulkemansa matkan. Metsätraktorin ajoura saattaa siten kulkea suojakaistalla, mutta levitin voi olla kiinni.

Pintavedet

Meri, järvi, joki tai lampi

• ForestVitalilla jätämme aina vähintään 25–50 m suojavyöhykkeen riippuen maastosta, levitystavasta sekä lannoitteesta. Aina vähintään sertifikaatin mukaiset vaatimukset.
  • Jyrkkään kohtaan enemmän suojaa kuin erittäin loivaan rantaan
  • Maalevityksessä kuljettaja voi vapaammin valita maaston mukaan parhaan suojavyöhykkeen
  • Lentolannoituksessa on aina vähintään 50 m suojavyöhyke järviin ja meriin. Jokiin ja lampiin suojavyöhyke on vähintään 25 metriä.
  • Tuhkassa olevat ravinteet eivät kulkeudu veden mukana yhtä hyvin kuin kemiallisten lannoitteiden typpi
• Sertifikaattien vaatimukset:
  • FSC: meri, järvi, joki tai lampi
    • 30 m leveä suojavyöhyke maalevityksessä
    • 50 m leveä suojavyöhyke lentolevityksessä
  • PEFC: meri, järvi, joki tai lampi keskimäärin vähintään 10 m leveää suojakaistaa ei lannoiteta
  • Tapion Hyvän Metsänhoidon Suositukset: Jätetään maaston mukaan lannoittamaton suojavyöhyke

Purot ja lähteet

• Jätämme 25 m suojavyöhykkeen
• Sertifikaattien vaatimukset:
  • FSC: 20 m leveä suojavyöhyke
  • PEFC: vähintään 5-10 m leveä suojavyöhyke
    • Myös uomaltaan alle 2 metriä leveät peratut purot

Ojat

• Lannoitteesta ei ole puustolle hyötyä ojassa ja ojiin levittämistä vältetään parhaan mukaan
• Lannoitusalueiden suunnittelussa on alusta pitäen hyvä ottaa ojaverkosto huomioon
• Sertifikaattien vaatimukset:
  • FSC: ojiin jätetään kivennäismaiden maalevityksessä 5 m suojavyöhyke. Tätä pykälää on lievennetty 2024
    • Lentolevityksessä pyritään lentämään sarkojen suunnassa.
    • Ei koske tuhkalannoitusta.
    • Ei koske ojia, joilla ei ole suoraa yhteyttä vesistöön ojaverkon kautta.
  • PEFC: Ei vaatimuksia

Pohjavedet

• Tuhkalannoitus on sallittu kaikilla pohjavesialueilla
• Vältämme lannoitteiden varastointia pohjavesialueilla, koskee kemiallisia lannoitteita sekä tuhkia
• Sertifikaattien vaatimukset:
  • FSC: Typpilannoitus ei ole sallittua 1- ja 2-luokan pohjavesialueella. Tuhkalannoitus turvemaille on sallittua, poiketen aiemmasta sertifikaatista. Sallittua myös boorilisätyn tuhkan käyttö.
  • PEFC:
    • Typpilannoitus ei ole sallittua 1- ja 2-luokan pohjavesialueella. Tuhkalannoitus turvemaille on sallittua, poiketen aiemmasta sertifikaatista. Tuhkaa, johon on lisätty booria, ei saa käyttää.
    • E-luokan pohjavesialueilla lannoitus on sallittua, mikäli se ei vaaranna E-luokitukseen johtanutta pohjavedestä riippuvaista pinta- tai maaekosysteemiä.

Suojelualueet

• Tärkeät elinympäristöt
  • Jätämme 20 m leveän vyöhykkeen kohteisiin
• Suojelualueiden rajoitukset on tarkistettava tapauskohtaisesti
  • Monesti lannoitusrajoituksia ei ole
  • Lannoituksen kannattavuus voi tosin olla kyseenalainen, jos esimerkiksi puuston korjaamisella on voimakkaat rajoitukset.

Lähdeaineisto:
FSC: FSC-STD-FIN-02-2023 FI
PEFC: PEFC FI 1002:2024

Päivitetty 23.4.2024